Mummi ihmettelee ja hassuttelee jälleen!

 

 Niin se vuosi vierähti, jälleen!

Eihän tässä kukaan mukana pysy, kuten olemme usein, itse kukin huomanneet!  

Viikko alkaa ja sitten onkin jo taas viikonloppu ja aika täyttää viikon lääkedosetti. Siitä ajankulun näkee, ihan konkreettisesti! Muuten aika kuluu kotona puuhastellen ja maailmantapahtumia seuraillen, milloin televisiosta ja milloin netistä,

Vuosia on takanani jo yli seitsemänkymmentä. Enpä olisi uskonut sen olevan mahdollista, mutta kaipa jotain on vielä tekemättä? Mailmaa olen kiertänyt monien erilaisia tapoja omaavien ihmisten joukossa ja vieraita kieliä olen kuullut puhuttavan sekä jonkun olen itsekin oppinut.

Telvisiosta voin nyt, kun en enää itse pääse matkustelemaan, seurata maailmantapahtumia ja ihmetellä sekä kummastella, kuinka tyhmiä me ihmiset saatammekaan olla, juuri kun moni asia oli ihan ok. , tai ainakin melkein.

En saata ymmärtää, miksei lapsille saa enää opettaa hyviä tapoja?

Mummi liikkuu taas ja käy ulkonakin, puutarhassa.

 Kaikki kasvaa vauhdilla!

Kevät yllättää AINA! Ensin kaikkialla on vain jotain epämääräistä, talven kaltoin kohtelemaa nurmikkoa ja joitain kasvien "raatoja", kunnes ennätän/jaksan puhdistan ne pois, tarpeen mukaan.

Puutarhassani kasvaa kolme vanhaa ruusupensasta, oletan niiden olevan ainakin satavuotiaita, koska talokin on reilusti yli satavuotias. Olin hieman huolissani, josko nämä ruusupensaat tulisi poistaa? Kurtturuusuhan pitää poistaa, kunnes sain vahvistuksen epäilylleni, etteivät nämä ruusupensaat ole kurtturuusu pensaita! Ei ollut helppoa löytää kuvaa tarharuususta! Moni muukin kyseli, mistä tuntee tarharuusun? Vastauksena sai vain, että ostaessasi taimen näet ruusun nimen siitä lapusta, joka on taimeen kiinnitetty! eipä noihin pensaisiin, jotka pihoissa ovat kasvaneet, ties miten kauan, juuri lappuja ole. Onneksi minä sain vahvistuksen julkaisemalla ruusustani valokuvan:

                             

Eivät ole ruusuni lehdetkään kurttuisia.

Tämä ongelma saatiin ratkaistua. Hankalampaa, talven ja suuren lumimäärän tekemää tuhoa ruusupensaassani, olemmekin työstäneet kaksi päivää! 

Lumimassa romahdutti koko pensaan ja monet sen oksat tuhoutuivat täysin. Sen ryteikön poistaminen onkin teettänyt työtä! Onneksi naapuriavulla saadaan myös oksien tuhoaminen tehtyä ja lisättyä niistä syntyvä tuhka pellolle lannoitteeksi.

Munakoisot

Kesäruokaa

Munakoisot oliiviöljyssä

Näin oli kauan sitten.

Nämä "NONNA"  munakoisot ovat nyt myynnissä

myös RiArtCraftin verkkokaupassa.

 

Säilön munakoisoja anoppini antamaa reseptiä hieman mukaillen.

 Tämä alkuperäinen resepti lienee yli satavuotta vanha!

Näitä munakoisoja on erittäin helppo käyttää, myös matkaeväänä, koska ne säilyvät 

myös lämpimässä. Tarvitset vain leipäviipaleen tai sämpylän puolikkaan ja muutaman 

viipaleen munakoisoja. Saat maukkaan eväsleivän nautittavaksi mielijuomasi kanssa.  

 

 ILTAPALANA 

Paahtoleipää, juustoa ja munakoisoja. Ehkä tilkka 

punaviiniä? 

LOUNAALLA TAI ILLALLISELLA 

Spagettia ja pilkottuja munakoisoviipaleita, munakoisojen oliiviöljyä, Sekoita kaikki keskenään ja nauti! 

SALAATISSA

NONNAN munakoisojen öljyn, voit hyödyntää salaattikastikkeena! Munakoisoja voit lisätä salaattiin, joko kokonaisina viipaleina tai pilkottuina viipaleina.

                                          Valmistettu: Suomessa – Artesaaniruokaa –   rajallinen. 

HUOM! Varmista, että munakoisot peittyvät öljyyn sulkiessasi purkin.   

Paino: 410 g – Sisältö: 220 g 

 Hinta: 13,50/prk + postikulut.

 

Mummin elämässä on tapahtunut vaikka mitä!

Löytyi tämä vanha blogikin, hmmm...

Kesälomamatkalla ajettiin pitkän sillan ylitse. Ihan ulkomailla saakka. Siihen olikin hyvä syy, saarelle ei muuten pääse. 

Saarella juhlittiin esikoisen valmistumista maisteriksi. Sepä olikin oikea mestarisuoritus. Omapäinen tyttö. Teki, mitä halusi ja sai koottua lähisuvun samaan paikkaan, samaan aikaan. Sellaista ei nykypäivänä enää juurikaan tapahdu.Jokaisella on omat menonsa ja omat aikataulunsa. Eläkeläiset ovat kiireisimpiä, kuin koskaan ennen.

Mummikin kutoo villasukkia öisin, kun ei saa nukuttua.

Sitä voi suunnata matkan Ölantiin - Ruotsiin! www.oland.com, vaikka vielä syksylläkin.

Karhunvatukoita - ei enää!

Eilen oli vielä aurinkoinen ja lämmin iltapäiväkin. Aurinko paistoi sopivasti karhunvatukka ryteikköön ja sieltä niitä pulleita karhunvatukoita löytyi. Olihan siellä niitä jo homeisiakin marjoja, ja raakileitakin, vieläkin!

Ukko tuli siihen ja kyseli, että mitäs täältä pois leikataan? Pitihän sitä neuvoa. "Noita kuivia käppyröitä ja noita pitkiä oksiakin voi lyhentää. Kyllä ne taas ensi kesänä kasvavat. Kaikki ne oksat, joissa tänä kesänä on marjoja ollut, voileikata pois. Niihin ei tule ensi kesänä marjoja." Niinpä tuo tuli, juuri samaan kohtaan, jossa olin marjoja poimimassa, leikkaamaan pensasta. " Menisitkö tuonne hieman etäämmälle leikkaamaan siellä kasvavia oksia?" Yritin saada häntä siirtymään, vaan taisi olla paras paikka siinä mummon kupeessa tehdä jotain hyödyllistä.

Tuli niitä karhunvatukoita sieltä vieläkin, yhden piirakan tarpeisiin. hyväähän siitä piirakastakin tuli. Pakkasessa on useampi kilo karhunvatukoita, joista voi vaikka hilloa vielä tehdä ja siivilöidä ne pienet kivet niistä pois. C-vitamiinia talveksi.

Aika, minne se meni?

Mummit ovat hassuja otuksia. 

Niiden aika menee milloin mihinkin "hyvin tärkeään". Ei sitä koskaan tiedä, mikä on "hyvin tärkeää?"

Aika on kuin elohopeaa, se karkaa käsistä. Valuu läpi sormien ja taas on ilta ja nukkumaanmenon aika.

Joskus nukuttaa jo aikaisin ja sitten taas on iltoja, jolloin jaksaa katsoa televisiosta elokuvia ja sarjoja vaikka kuinka myöhään. Television katselu kyllä vaatii hyvän käsityön käsiin, jota tehdessä ei nukahda. Sänkyyn jos menet televisiota katselemaan, sinne ihanan pehmeään ja lämpöiseen niin ei kauan kestä kun jo kevyt kuorsaus saatta sinut herättä sulkemaan television ja aloittamaan unesi uudelleen.

Kauniista merinovillalangasta syntyi villasukat ja kännykkäkotelo lapselle. 

Televisiota katsellessa, kuinkas muuten?

Olen tässä jo pidempään kuullut suurista univaikeuksista, jopa nuorilla! Samasta kärsin itsekin. Herään joskus kolmen aikaan yöllä. Ajatukset hyökkäävät ja aloittavat iloisen piirileikin päässäni.

Milloin suunnittelen uutta sisustusta, istutuksia puutarhaan, matkailen unelmieni paikkoihin ja ajattelen vanhoja tapahtumia. Entäs jos... olisinkin silloin tehnyt toisin. Siitä ajatuksesta muotoutuukin kokonainen romaani ja alkaa, ehkä nukuttaakin. Kahden - kolmentunnin aamu-unet ja sitten se uusi päivä jälleen alkaa.

Ulkonäkö

Ulkonäkö on, hämmästyttävän tärkeä asia, jopa kohta 60v. täyttävälle mummelille. Uudet kiharat ja hiusten vaalennus saa elämänkin maistumaan ihan erilaiselta. Kevätkin tuo elämän makuun oman arominsa, näinhän se on. Lumet sulavat ja piha on täynnä lätäköitä, jopa ihan portaan edessäkin. Sen lätäkön tyhjentämiseen meneekin tässä, ihan kohta, oma aikansa.

Tietokoneesta taas...

Tämä päivä on mennyt "ihan harakoille", koska olen vaan yrittänyt saada tietokonetta toimimaan kaikilta osiltaan ( pelisivuja), mitäs sitä mummi muuta tekisi tälläisenä lumisateisena ja muutenkin märkänä päivänä? Active X-component ja Adobe Flsh Playerin viimeisimmän version sovittaminen eri sivustojen oikeaan käyttöön aiheutti ongelmia.
Jotain jää aina huomaamatta, mutta nyt melkein kaikki toimii taas normaalisti. Jääräpäisyydestä on joskus hyötyäkin, vaikkakin useimmiten siitä on vain haittaa. Tosin, vieläkään en pääse pelaamaan King.comin pelejä... katsotaan kauanko sen onglmien selvittämisessä menee? Onko kyse Japanin Tsunamista ja maanjäristyksestä, vaiko kuun läheisyydestä maahan. Linjat sekaisin, vai kaapelitko ne on sekaisin msn.n peleissä. Taitaa paremminkin olla ihan omat kaapelit solmussa!

Poncho on valmis

Poncho on nyt sitten valmis. Muutama mutka oli matkassa, mutta niistä selvittiin ja hieno poncho on kauniille tyttärelle valmiina.

Ponchon ensimmäinen osa...

No, nyt sitä ponchoa on tässä neulottu muutama päivä ja "jokunen" kerros on tullut purettuakin! Ei tuo palmikkoneule ole aina niin yksinkertaista tehdä. Kärsivällisyyttä on kysytty... pariinkin otteeseen. Kolmekymmentä sentiiä sitä pitäisi neuloa, tätä kappaletta varten. Onhan se kohta tehty, mutta niin taitaa olla tullut, ainakin, kolmekymmentä uutta harmaata hiustakin.

Voi perhonen!

Tämä aamu menikin sitten perhosen kanssa aamiaista syöden. Ihan ihka oikea perhonen lennähti aamiaiselle vierelleni ja koska minua alkoi hieman huolestuttamaan sen aterian saaminen, meillä sisätiloissa, jossa ei ole, tällä hetkellä yhtään kukkivaa kukkaa, ajattelin tarjota sille hieman sokeria ja vettä. Molemmat kelpasivat! Sokerin murusen näin perhosen ottavan "kärsällään" rullaavan sokerinmurusen siihen ja vievän sen suuhunsa! Uskomaton juttu! En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

Siinä sitä aikaa meni kun yritin saada perhosesta kuvia, ruokailu ei kuulunut kuvien joukkoon, koska akku kamerasta loppui jo ennen sitä. Akku on nyt latauksessa, ollut jo hetken aikaa.

Poncho

Mikä sen mukavampaa, kuin tehtävän saminen! Sain tyttäreltäni tehtävksi neuloa hänelle Poncho. Mallin hän oli löytänyt "Kalastajan vaimon" blogista. Hienoltahan tuo näyttää, onnittelut vaan tekijälle. Nyt etsitäänkin sitten vaan se sopivan värinen ja .paksuinen lanka ja voin ryhtyä pochoa neulomaan. Kunhan langat saapuvat. Internet on kyllä ihan mahtava juttu! Sen välityksellä saamme kaiken lähelle ja nopeasti. Tilauksetkin voi suorittaa muutamalla napin painalluksella! Ei sellasta vaan ennen ollut...

Blogi avattu

Tänään avasin tämän Mummin oman blogin ja huomenna, ehkä,  jatkan tänne kirjoittelua. Nyt on jo ihan liian myöhä. Hyvää yötä kaikille.
Palailen jos herään taas yöllä.